Kaihovaara

Jeilin Kuuwanunki

Suomenhevonen, ori
s. 20.01.2022, 5-vuotias
Vaaleanpunarautias, 155cm
Kasvattanut Jeili
Omistaa Kaihovaara (VRL-14333)
Rekisterissä VH22-018-0562
Helppo B / 80cm / Harraste

KTK-II

SV-II

Mä olin sinä kesänä pitkästä aikaa miettinyt hevosmäärän vähentämistä. En varsinaisesti siinä mielessä, että myisimme hevosia pois, mutta tarkoituksena ei ollut hankkia niitä ainakaan hetkeen lisää. Meillä oli nimittäin jo ennestään kädet täynnä nykyisten nuorten kisahevosten ja tulevien jalostussuunnitelmien kanssa.

Jokin varsakuume muhun kai silti lopulta iski, sillä huomasin aina silloin tällöin eksyväni selailemaan hevosfoorumin myynti-ilmoituksia. Puhtaasta mielenkiinnosta mä mukamas niitä vain vilkuilin, mutta jollain ilveellä päädyin kuitenkin tarjoamaan jeililäiselle Pullalle kotia. Emilkin oli sitä mieltä, että kyllä nyt yksi varsa aina johonkin mahtuisi. Homma lähti kuitenkin siinä vaiheessa ehkä vähän lapasesta, kun meille oli Pullan kaveriksi muuttamassa Jeilistä myös Vanu ja Räiskyvästä Kelmi. Seuraavalla viikolla meillä olikin sitten pihassa kolme uutta orivarsaa ja kieltämättä siinä tuli vähän naureskeltua, että miten tässä näin pääsi käymään.

Yleisimmät kommentit, mitä Vanusta kuulee, on joko ihailuita sen kauniista ulkonäöstä tai uteluita orin hiuksenhoitorutiineista. Ei se oikeastaan mikään ihme ole - varsinainen tukkajumala Vanu on kerrassaan suloinen ilmestys liinaharjoineen ja päämerkkeineen. Ja mä valehtelisin, jos väittäisin, ettei mun ostopäätökseeni orin suhteen vaikuttanut yhtään sen söpö ulkonäkö. Mutta ei sillä, että orin luonteessakaan olisi mitään suurempaa moitittavaa kasvattajansa pelotteluista huolimatta. Pikemminkin päinvastoin. Vanua luullaan usein ruunaksi, sillä raudikko on varsin rauhallinen ja helppo käsitellä. Orin kanssa on myös helppo matkustaa ja kisata, sillä Vanulla on selkeästi hermorakenne kohdallaan, eikä se stressaannu hälinästä tai ihmispaljoudesta. Uusia ympäristöjä, ihmisiä ja hevosia kohtaan raudikko suhtautuu lähinnä uteliaasti. Varsana ori oli juoksemassa aina pää viidentenä jalkana tutkimaan kaikkea uutta ja jännää, eikä me kaksijalkaiset meinattu edes pysyä sen perässä. Nykyään se on onneksi rauhoittunut niistä ajoista paljonkin, vaikka uteliaisuus ja avoimuus onkin nähtävissä raudikon perusluonteessa yhä edelleen.

Erilaiset hoitotoimenpiteetkään eivät saa Vanua pois tolaltaan. Raudikko keskittyy hoitamisen ajan yleensä lähinnä syömään tai torkkumaan kaikessa rauhassa. Orin kanssa on kiva puuhailla, sillä se ei hötkyile, vaan tuntuu lähinnä nauttivan saamastaan huomiosta ja puunaamisesta. Eläinlääkäriä Vanu saattaa joskus hieman jännittää, mutta ori on helposti lahjottavissa nameilla. Pesut, varustamiset, klippaukset ja oikeastaan kaikki muutkin toimet sujuvat ilman sen kummempia hömpötyksiä tai hötkyilyjä.

Vanun isä on kapasiteekas esteratsu ja emä puolestaan kunnostautunut kouluradoilla. Vanusta tuli jotakin näiden kahden väliltä ja ori onkin vähän sellainen jokapaikanhöylä, joka taipuu monenlaiseen tekemiseen. Olisinhan mä toivonut orin kapasiteetin yltävän vähän isompiin luokkiin, mutta ainakin Vanu on varsin mukiinmenevä kenttäpeli omalla tasollaan. Helppoa B:tä raudikko suorittaa hyvillä prosenteilla ja ori saa usein positiivista kommenttia vahvasta laukastaan. Käynti ja ravi ovat aika keskitasoa - eivät ehkä kaikista näyttävimmät, mutta mukavan tasaiset istua. Väistöt ja muut perusjutut Vanulta onnistuvat myös moitteetta, mutta kokoamiskyky sillä ei harmillisesti riitä vaativiin luokkiin saakka. Ratsuna raudikko on usein vähän hidas vertymään, mutta orin saa kyllä ratsastettua varsin herkäksikin avuille, kunhan se saa aikaa lämmetä.

Estepuolella Vanu puolestaan suoriutuu kasikymppisistä radoista kivalla hyppytekniikalla. Omalle tasolleen sillä riittää juuri sopivasti estesilmääkin - se osaa katsella itse sopivat ponnistuspaikat ja hyppää myös erikoisesteistä yli mukisematta. Vanulla on rento ja rauhallinen tyyli edetä radalla. Se ei ole välttämättä kaikista nopein etenijä, mutta sen kanssa puomit kolisevat harvoin alas ja ori kieltää vain harvoin - käytännössä vain silloin, kun ratsastajalla on pakka sekaisin. Ratsastajansa virheitä Vanu ei nimittäin lähde korjailemaan, vaikka se kovin yhteistyöhaluinen hevonen onkin. Maastoesteille meidän Tähkäpäällämme on juuri oikea asenne, sillä se ei likaa tai kastumista kaihda. Vanu on varmajalkainen, rauhallinen ja järkevä maastoratsu. Se ei kavahda isompia ajoneuvoja, outoja kivenlohkareita tai puskista lehahtavia lintuparvia. Rapatessa roiskuu ja niin poispäin.

© Narien vapaat, VRL-13320

Sukulaiset

Jeilin Kuujekku
SV-I, KTK-I, SLA-I
rt, 165cm
ii. Rajattoman Kuutamo
KTK-III, SLA-II, KRJ-II
prt, 159cm
iii. Rohmulan Kuunpilke
iie. Mörkövaaran Ariel
SLA-II
ie. Pirunkorven Nuokkulilja
KTK-II, SLA-II, ERJ-III
rt, 154cm
iei. Rätvänän Laguuni
KTK-III
iee. Mörkövaaran Tiikerililja
KTK-III, ERJ-I
Ch Kaakkilan Vadelmawaahto
SV-I, SLA-II, KTK-II
rn, 155cm
ei. Mutalan Kermawaahto
SV-II
rn, 155cm
eii. Ch Räiskyvän Kaiho-Raimo
eie. Koistilan Kermawiili
KTK-III
ee. Kaakkilan Teini-Tornado
SV-II, KTK-II
prt, 155cm
eei. Metsäkartanon Sunami
KTK-III, SLA-I, KRJ-I, YLA2
eee. Ch Anopinkauhu
KTK-II, SLA-I, YLA1, KRJ-II, ERJ-I, SV-II, EV-II, KV-II
sukua virtuaalimaailmassa 4 polvea
Isälinja: Jeilin Kuujekku - Rajattoman Kuutamo - Rohmulan Kuunpilke - Kuudes Aisti
Emälinja: Kaakkilan Vadelmawaahto - Kaakkilan Teini-Tornado - Anopinkauhu - Leskenlempi
o/t. Nimi s. 00.00.0000 i/e. Nimi

Kilpailumenestys

Näyttelymenestys Arvokilpailumenestys
00.00.00 Paikka: irtoSERT tuom. Tuomari
00.00.00 Paikka: irtoSERT tuom. Tuomari
00.00.00 Paikka: luokka 0/0
00.00.00 Paikka: luokka 0/0
KRJ 7 sijoitusta ERJ 19 sijoitusta KERJ 7 sijoitusta
10.09.22 Liljegård: HeB 5/30
10.09.22 Liljegård: HeB 3/30
15.09.22 Liljegård: HeB 3/30
16.09.22 Liljegård: HeB 5/30
20.09.22 Liljegård: HeB 4/30
25.09.22 Liljegård: HeB 5/30
28.09.22 Liljegård: HeB 4/30
11.08.22 Kaihovaara: 80cm 1/30
16.08.22 Kaihovaara: 80cm 4/30
17.08.22 Kaihovaara: 80cm 5/30
19.08.22 Kaihovaara: 80cm 5/30
22.08.22 Kaihovaara: 80cm 3/30
22.08.22 Kaihovaara: 80cm 5/30
25.08.22 Kaihovaara: 80cm 2/30
28.08.22 Kaihovaara: 80cm 1/30
29.08.22 Kaihovaara: 80cm 5/30
04.11.22 Kaihovaara: 80cm 5/30
05.11.22 Kaihovaara: 80cm 4/30
16.11.22 Kaihovaara: 80cm 1/30
18.11.22 Kaihovaara: 80cm 4/30
22.11.22 Kaihovaara: 80cm 5/30
22.11.22 Kaihovaara: 80cm 2/30
26.11.22 Kaihovaara: 80cm 5/30
27.11.22 Kaihovaara: 80cm 3/30
29.11.22 Kaihovaara: 80cm 4/30
29.11.22 Kaihovaara: 80cm 3/30
09.10.22 Liljegård: Harraste 1/30
12.10.22 Liljegård: Harraste 4/30
13.10.22 Liljegård: Harraste 2/30
16.10.22 Liljegård: Harraste 5/30
20.10.22 Liljegård: Harraste 4/30
22.10.22 Liljegård: Harraste 3/30
29.10.22 Liljegård: Harraste 5/30

Päiväkirja

13. heinäkuuta 2022: Kerta kiellon päälle omistaja

"Minkälainen tapaus se liinakko sitten on?" kysymys puoliksi lipsahti huuliltani. Samaan aikaan hoin pääni sisällä itselleni, että olin soittanut Serenalle sopiakseni siitä, milloin mä voisin hakea juuri ostamani Pullan kotiin - en sen vuoksi, että haluaisin sopia toisenkin hevosen ostamisesta. Mun huomioni oli kuitenkin kiinnittynyt vielä myynnissä olevaan Jeilin Kuuwanunkiin, enkä mä kerta kaikkiaan saanut oria mielestäni. Se oli hirmuisen nätti vaaleanpunarautias ja sillä oli kiva sukukin. Se oli kuitenkin jo meillä ennestään asuvalle orille sukua, minkä vuoksi mä en tiennyt, olisiko sen ostamisessa järkeä. "No nopea se ainakin on. Varsinkin juoksemaan karkuun ja nostamaan kierroksia", Serena nauroi ja sai mutkin hymyilemään. "Kuulostaa ehkä hullulta, mutta musta tuntuu, että kaipaisin just jotain sellaista tällä hetkellä elämääni", hymähdin. "No kyllä sekin teille lähtee, jos vaan otat sen. Joko lyödään sillekin postimerkki persuuksiin?" Serena kysyi. Hetken aikaa oli ihan hiljaista. Mun päässä raksutti. Sitten katsoin taas läppärin näytöllä komeilevaa kuvaa piirtopäisestä varsasta. "No lyödään vaan", sain lopulta sanotuksi.

Emil oli ilmestynyt verannalle kysyvän näköisenä, kun mä olin lopettamassa puhelua Serenan kanssa. "Sovitteko jotain siitä toisestakin?" mies kysyi. "No tuota... Me puhuttiin, että katsotaan sitä ainakin. Tai oikeastaan sekin on nyt varattuna meille", sanoin ja huomasin vältteleväni katsomasta aviopuolisoani silmiin. Tämän kasvoille nousi kuitenkin huvittunut virnistys. "Mä arvasin, ettet sä malta olla ostamatta sitä. Tunnenhan mä sut. Mut olihan se kyllä tosi suloisen näköinen. Mikä sen nimi nyt olikaan... Kuuwanunki?"