4. syyskuuta 2019: Ensimmäiset yhteiset koulukilpailut omistaja
Olimme paikan päällä vähää vaille 12, joten mulla oli hyvin aikaa käydä päässäni vielä rataa läpi ja laittaa Fleur kuntoon rauhassa. Olimme paikalla ensimmäisten joukossa, joten Fleuria ihmetytti ihan kauheasti paikalle meidän jälkeemme saapuvat autot ja hevoset omistajineen. Tamma olikin melko levoton, kun harjailin sitä pihalla kiinnitettyäni hevosen trailerin seinässä olevaan renkaaseen. Pihalla oli varsin kiva, poutainen sää. Kerrankin luontoäiti oli puolellamme. Fleur ei ollut kovinkaan likainen, sillä olin pessyt sen edellisenä päivänä. Kaviot kiilsivät kauniisti kavioöljyn ansiosta ja harja oli siististi sykeröillä. Se oli niin hieno, kun luovutin sen kisamatkalle avuksi lähteneen Miisun käsiin. Nainen lupasi taluttaa hevosta sillä välin, kun valmistelin viimehetken jutut ennen lämmittelyä.
Jo lämmittelyssä Fleur oli hyvin energinen ja mulla oli täysi työ saada pidätteet kunnolla läpi. Siitä huolimatta se liikkui ihan kivasti ja sain lämmiteltyä tamman ihan hyvin. Radalle päästyämme Fleur oli kuitenkin edelleen hyvin vauhdikas. Rata ei ollut vaikea, mutta mulla oli ainakin ihan tarpeeksi tekemistä yrittäessäni ratsastaa huolelliset tiet huomaamattomin avuin ja rauhoitella siinä vielä ylienergistä ratsuani. Radan jälkeen saatoin huokaista helpotuksesta ja tyrkätä taas hevosen Miisun käsiin. Hetken päästä kuulin tuloksemme - 72,778 %. Yllättävän hyvä tulos, josta olin itsekin ylpeä. Uudestaan sain yllättyä sitten, kun luokan jälkeen meidät kutsuttiin hakemaan sininen ruusuke.
"Hyvä kokonaisuus, mutta meno oli aika vauhdikasta. Tammalla tuntui olevan kiire suorittaa liikkeet loppuun saakka, mutta ratsastaja osasi ennakoida hevosensa liikkeitä hyvin", kuului tuomarin kommentti papereissa.
25. elokuuta 2019: Kantakirjaustilaisuus omistaja
Fleur oli niittänyt menestystä näyttelyistä viime aikoina ja saanut paljon positiivista kommenttia ulkomuodostaan. Siksi mua jännittikin tänä aamuna aika paljon. Olin ilmoittanut Fleurin tammojen kantakirjaustilaisuuteen, joten heti aamulla tapahtumapaikalle saavuttuamme alkoi armoton viime hetken puunaus. Fleurilla oli oma mielipiteensä asiaan ja hänen korkeutensa näytti vain hapanta ilmettä siirtyessäni harjaamaan vatsaa.
"Joko täällä alkaa olla valmista?" tuttuun tapaan mukaan avuksi lähtenyt Miisu ilmestyi trailerin toiselta puolelta kahvimuki kädessään. Huokaisin hieman teatraalisesti. "Ei tästä tuu mitään. Fleurilla on taas tammapäivä ja mä menetän varmaan hermoni sen kanssa tuolla." Tartuin yhteen tamman harjan sykeröistä kulmakarvat kurtussa ja yritin korjata sitä hieman paremmaksi. "Siltä tippuu kohta karvat ja jouhet päästä, kun hinkkaat sitä niin kovasti. Anna nyt tammaparan olla ja anna sen vähän kävellä ennen kuin se räjähtää", Miisu tarttui nauraen käsivarteeni.
72% ja toinen palkinto. Fleur ei tosiaankaan ollut piilotellut diagnosoimatonta adhd:taan, mutta se oli siitä huolimatta saanut hyvää palautetta tuomareilta.
- "Tammaleima erinomainen, rotuleima kiitettävä. Aavistuksen vento selkä. Etuosa hyvin kehittynyt. Kaulan liittymä runkoon voimaton. Kuiva kaula, avonainen niska, kaunis, kuiva pää. Ej asennot hyvät. Takaa kinnerkulma suora. Toteutus on erittäin miellyttävä, kaiken kaikkiaan suorituskykyinen tamma."
- "Tarkkaavainen tamma. Kaula aavistuksen matalalle kiinnittynyt mutta hyvin kannettu, rakenne kokonaisuudessaan hieman etupainoinen. Kaunis, varmaotteisesti toteutettu väri, joskin vatsan valkeat alueet viimeistelemättömät."
"On sulla hieno tamma. Ja kerettiin saada siitä vielä rakennekuvakin, jossa sillä on karvat yhä tallessa", Miisu irvaili auton ratin takaa. Tyydyin vaan irvistämään tälle takaisin ja jatkoin sitten tyytyväisesti hymyillen papereiden syynäystä.
14. elokuuta 2019: Kouluvalmennus Ansamaassa Aino Kurkinen
Esittäydyin päivän toiselle ryhmälle samalla kaavalla kuin ensimmäisellekin. Tämän ryhmän hevoskirjo oli aivan yhtä sekalainen kuin edellisenkin; hauska kontrasti moneen muuhun talliin.
"No niin, aloitellaan! Irrottakaahan jalustimet, saatte mennä koko tunnin ilman niitä, laukkoineen päivineen." Keräsin ratsastajien irrottamat jalustimet, laskin ne kentän aidalle ja lähdin ohjaamaan verryttelyjä. Laajoja kaaria, suuria linjoja, syvälle kulmiin, vähän hartioiden pyörittelyä ja jalkojen irrottamista satulasta rennomman ratsastusasennon saavuttamiseksi.
"Siirtykää ratsastamaan hieman uran sisäpuolelle. Sillä tavalla joudutte tekemään vähän enemmän töitä itse, kun uran ja aidan tuki hevosen suoristamisessa puuttuu. Ratsastakaa syvälle kulmiin, sisäohje johtaa, ulkoavut kääntävät, sisäpohje tukee."
Letkaa johtava Majinà rautiaalla tammallaan. Perusistunta oli siisti, alaselkä painui hieman notkolle, ja kädet kävivät toisinaan sylissä. Naisen tasapaino oli hyvä, jalustinten puuttuminen ei näyttänyt haittaavan. "Pääset valmennusten ulkopuolella selkälihastreeniin, jotta saat alaselkäsi paremmin hallintaan, nyt se painuu notkolle. Hyvä kulma, siisti asetus ja suoritus.. Muista kädet, älä jätä niitä syliin, kanna ne. Voit tehdä vähän temponvaihteluita pitkällä sivulla." Toisena ratsasti Silvia mustalla trakehnertammalla. Nuori nainen tuntui olevan suorastaan kiusallisen tietoinen istuntansa virheistä, nainen tuntui koko ajan korjailevan asentoaan. "Rentoudu hieman, hermostutat vielä hevosesikin. Istu kunnolla molemmille istuinluille, avaa vähän lonkkia, pyöräytä hartiat taakse. Kenenkään istunta ei koskaan ole täydellinen, aina löytyy korjattavaa. Sinulla on hyvä ryhti ja tasapaino, luota niihin, vaikka jalustimet puuttuvatkin. Tarkkana kulmissa, ettei Fleur puolijuokse kulmien läpi vajaalla taipumisella. Te olette vähän oikoneet, tarkkuutta." Viimeisenä ratsasti pitkä nuori Friedrich vähän jykevämmällä ruunikolla orillaan. Ruunikko oli muutaman kerran nähnyt pikku-ukkoja kentän nurkkien tienoilla, mikä oli tehnyt syvistä, siisteistä kulmista melkoisen haasteen. "Sisäpohje, Friedrich, ja keskivartalo tiukkana. Älä lähde nojaamaan taaksepäin, se on orille lupa mennä viipottaa kovempaa vauhtia tiloissaan. ota ihan pysähdys, peruuta pari askelta, siirry käyntiin ja siitä raviin. Parempi, ja nyt ratsastat sen kulman, et uhraa ajatustakaan millekään ufoille tai möröille. Jos Voodoo säpsyy, palautat sen vaikka voltin avulla takaisin uralle ja tehtävän tasalle. Noin, parempi."
Pyysin ratsukoita tekemään yksi kerrallaan pysähdyksen ravista, peruuttamaan neljä askelta ja siirtymään käyntiin. Jokaista ratsukkoa sai vähän korjata; milloin etujalat jäivät auki, milloin takaosa ei ollut tarpeeksi alla, milloin peruutus lähti liikkeelle etujaloilla. Jokainen ratsastaja piti ryhtinsä, kukaan ei painunut kumaraan. Vuoroaan odottavat ratsukot saivat tehdä pääty-ympyröitä, joihin oli yhdistetty siirtymisiä harjoitusravista keskiraviin ja takaisin. Etenkin Silvian ja Fleurin siirtymiset olivat erittäin siistit ja pehmeät, Voodoo teki rauhoittuessaan tasavarmoja suorituksia (erittäin pehmeä, hyvä käsi, Friedrich!), Majinà taas teki loppua kohden kaikkein korrekteimmat pysähdykset peruutuksineen.
"Laukkatehtäviä on vain yksi, simppeli loiva kaareva ura pitkää sivua myötäillen vastalaukassa. Vastalaukan nosto pitkän sivun alussa, kiemuraura, ja kulmaan harjoitusravissa. Tämä muutaman kerran molempiin kierroksiin, sen jälkeen vähän myötälaukkaa ja voimme hiljalleen ryhtyä lopettelemaan. Muistakaa sisäohja ja ulkopohje, ei ratsasteta ristilaukkaa." Voodoon ensimmäistä, kesken uran sivuloikkiin päätynyttä kohellusta lukuun ottamatta vastalaukkatehtävä sujui jouhevasti. Jokainen ratsastaja valmistelu laukannoston hyvin, vastalaukat nousivat kerrasta ja ne pysyivät yllä ilman ristilaukkaa tai suunnittelematonta laukanvaihtoa myötälaukalle. Kukaan ei horjunut tai heilunut laukassakaan, ja olin tyytyväinen palauttaessani ratsastajien jalustimet vasta näiden seisahtuessa valmennuksen päätteeksi keskihalkaisijalle.
10. elokuuta 2019: Eetu Hopiavuoren estevalmennus omistaja
"Lauantaina 10.8. järjestetään Hopiavuoren Eetun estevalmennus Hopiavuoren ulkokentällä. Valmennuksessa paneudutaan erityisesti täsmällisiin laukanvaihtoihin ja hevosen suoristamiseen esteelle, mutta kunkin ratsastajan omat ratsukkokohtaiset erityistoiveet otetaan huomioon. Valmennukseen mahtuu kuuden hengen ryhmä, joka voidaan tarvittaessa jakaa puoliksi. Estekorkeus katsotaan ryhmän mukaan."
Hopiavuori oli mulle tuttu ainoastaan nimeltä - se oli vilahdellut silloin tällöin Facebookissa. Jotain kuviakin olin tallista nähnyt, mutta paikanpäällä en ollut koskaan vieraillut. Nähdessäni ilmoituksen Eetu Hopiavuoren estevalmennuksesta, päätin tehdä vihdoin muutoksen asiaan. Niinpä mä pakkasin seuraavalla viikolla mukaani kaikki tarvittavat kimpsut ja kampsut ja suuntasimme Fleurin kanssa kohti Hopiavuoren tilaa. Matka sujui hyvin, vaikka Fleurilla olikin tuttuun tapaan oma mielipiteensä kuljetussuojista. Olimme paikalla (kerrankin) hyvissä ajoin ja kerkesin pistää hevosen sekä itseni valmiiksi rauhassa. Hetkeä ennen valmennuksen alkua lähdimme suorittamaan itsenäisiä alkuverryttelyitä ulkokentälle.
Katselin muiden suorituksia ennen omaa vuoroamme. Molemmat ratsukot suoriutuivat ihan hyvin, eikä heillä näyttänyt olevan suuria ongelmia selviytyä radasta. Tehtävä näytti haastavalta, mutta lähtiessämme suorittamaan sitä se olikin odotettua helpompi. Toki Fleurilla oli paljon vauhtia ja sain jarrutella sitä, jotta mahtuisin ratsastamaan hyvät tiet esteille. Tamma hyppäsi kuitenkin hyvällä mekaniikalla ja ponnisti hienosti esteiden yli, vaikka pari kertaa tultiinkin aika pohjaan. Toisella kerralla horjahdin vauhdikkaan mutkan jälkeen, jäin liikaa kiinni ja tuli kielto. ”Ei se mitään, vahinkoja sattuu. Jatka vain ja otetaan sama lähestyminen uudestaan”, Eetu tsemppasi kentän keskeltä. Loppuosuus tultiinkin hienosti ongelmitta ja Fleur sai kovasti kehuja. "Hyvinhän se meni. Vähän vähemmän vauhtia, niin kyllä se siitä lähtee sujumaan", Eetu kommentoi lopuksi vielä hymyillen.
26-29. heinäkuuta 2019: Tiivistelmä valmennusviikonlopusta Bella
Silvian ja Fleurin yhteistyö oli vakaalla pohjalla, vaikka ratsu välillä reagoikin voimakkaasti joihinkin apuihin. Ratsastaja osasi kuitenkin hyvin välttää liian voimakkaita apuja. Estevalmennuksessa ratsusta löytyi hieman turhankin paljon vauhtia ja esteet ylittyivät hirmuisella ilmavaralla. Pienillä valmentajan antamilla neuvoilla ja harjoitteilla saatiin vauhtia hieman hidastumaan, mutta ilmavarat säilyivät. Kouluvalmennuksissa ratsukko työskenteli keskittyneesti, mutta välillä ratsu veti herneet nenäänsä jostakin olemattomasta. Valmentaja muistutteli jättämään moiset kotkotukset omaan arvoonsa ja pyytämään jatkamaan. Lieneekö syynä myös uusi ympäristö, koska toisella kouluvalmennuskerralla ei ratsu enää niin paljoa hermoillut. Ratsukko työskenteli hyvin yhteen ja menon näytti kivalta myös ulkopuolisen näkökulmasta.
Kotiinviemisiksi ratsukko sai pari estetehtävää ja pari kavalettiharjoitusta, joilla oli tarkoitus saada vauhtia hieman hidastumaan ja menoa rauhoittumaan. Koulupuolelle mukaan lähti vinkkejä istuntaan, jotta ratsu ei hermostuisi ja myös muistutuksia siitä, ettei kotkotuksista saa välittää, vaan pitää jatkaa itse normaalisti.
Fleurin elämää tarinoina
|
17.07.2019: Uusi alku, kirjoittajana omistaja 23.07.2019: Sadepäivä, kirjoittajana omistaja 31.07.2019: Aamuöinen kohtaaminen, kirjoittajana omistaja 19.09.2019: Kisavilinää, kirjoittajana omistaja 22.01.2020: Suuria ja pieniä ihmeitä, kirjoittajana omistaja 08.03.2020: Varsa syntyy, kirjoittajana omistaja 29.03.2020: Kevättä ilmassa, kirjoittajana omistaja |