Kaihovaara

Hytisevä Hilla

	Suomenhevonen, tamma
	s. 13.04.2020, 14-vuotias
	Ruunikko, 156cm
	Kasvattanut Reetta Kokko
	Omistaa Kaihovaara (VRL-14333)
	Rekisterissä VH20-018-0649
	Helppo B / 100cm / Helppo

"Se on aika, noh, mielenkiintoinen tapaus", Humutin sanoi puhelimessa kun kyselin, millaista hevosta se mulle oikein tarjosi tällä kertaa. Aluksi mä pohdin pitkään, mitä mahtoi tarkoittaa "mielenkiintoinen". Mutta pikkuhiljaa mä aloin ymmärtää - ensin mä kerkesin ihan tosissani epäillä hevosen olevan pehmolelu. Se nuokkui niin rauhallisesti auringon lämmössä, eikä sitä olisi varmaan kiinnostanut, vaikka pommi olisi räjähtänyt vieressä. Tarhaan mennessäni se heräsi kuitenkin yhtäkkiä eloon. Tamma sinkosi salamannopeasti tarhan toiseen päätyyn ja tuli luokse vasta sitten, kun syötin sille sipsejä.

Koeratsastuksessa Hilla ei aluksi jättänyt varsinaisesti mitään sellaista "vau"-fiilistä. Paitsi sitten, kun pääsin hyppäämään sen kanssa. Silloin se liikkui ihan oikeasti eteen ja Humutinkin vakuutti, että tamma ei kyseenalaistaisi, vaikka laittaisin sen hyppimään laitumelle lehmien yli. Tammassa oli jotain hyvin sympaattista, mikä jäi mieleen ja päätin viikon mietintäajan jälkeen ostaa sen. Olihan sillä kiva suku ja rakenne, joten ehkä siitä tulisi kiva siitostamma, joka voisi tasapainottaa varsojensa luonteita rauhallisella olemuksellaan.

Hilla ei hytise. Siinä mielessä sen nimi on oikeastaan ihan pilipalia; koska Hillaa ei hytisytä mikään! Selkeämmin sanottuna, kyseessä on rohkeista rohkein, umpiluukalloisin suomenhevonen, minkä tuletkaan tapaamaan. Koska Hilla ei pelkää nurkantauksien mörköjä tai kuuntele juuri ihmisen mielipidettä siitä, miten päin ja mihin suuntaan pitäisi olla ja mennä - ainakaan omasta mielestään.

Hilla on siis varsinainen oman tiensä kulkija, hieman ylimielinen samoajasielu, joka kavahtaa takavasemmalle heti noutajan hipsutellessa tarhalle. Koska eihän tämmöistä villiä vapaata sielua saa kahlita, paitsi jos tuot suolakurkkuja, tai taskunpohjilla on murusina perunalastu tai toinenkin. Siinä tapauksessa Hilla voi jo punnita, mikäli väliaikaisesti lyö hynttyyt yhteen hakijansa kanssa. Yleensä lyö, ja yleensä tamma on aina yhtä tyrmistynyt tajuttuaan, että se just nakitettiin naruun. Onneksi järkytys on hetkellistä eikä aiheuta närkästystä suurempaa tamman olemisessa, ja talutettavanahan Hilla on ihan asiallinenkin peli; joskin suurieleisesti kyllästynyt.
Ruunikon hoitaminen on itse asiassa yhtä pitkästyttävää kuin sen taluttaminenkin. Hillaa ei juuri jaksa kiinnostaa moiset rapsuttelut, taputtelut tai kuivattelut, ja sille on oikeastaan yks hailee, kuka sitä rappaa, vaikka kyllä se satunaisesti muistaa takajalkaa heilauttaa happamuutensa merkiksi, varsinkin, jos sitä kehtaa mennä koskemaan vatsan alta. Hillan mielestä kun tämmöisen itsenäisen neidin vatsanympärys kun pitäisi jättää rauhaan.

Hillan asenne koko mokomaa ratsastushömpötystä kohtaan on aika kuiva, jos sitä et jo ehtinyt päätellä. Tamma kun ei oikein ymmärrä, miksi sen pitäisi kanniskella ylimääräisiä vaivoja mukanaan, varsinkaan, kun se ylimääräinen vaiva ohjaa ihan päinvastaiseen suuntaan siitä, minne hän nyt juuri oli haluamassa. Varsinkin alkuverryttely voikin tuntua ihan tervassa tarpomiselta, sen verran vastahakoinen ja yhteistyönhaluton tämä kyseinen uppiniska on. Tasaisen tiukalla otteella Hilla kuitenkin jossain vaiheessa alkaa pikkuhiljaa myöntyä ajatukseen, ettei se olekaan itseohjautuva ojanpohjaimuri tai villi ja vapaa ravurin askelmittaa väläyttelevä peltokiituri, vaan punnitsee jo vakavissaan sitä lepsumista kuuliaisen ratsun puolelle. Yleensä muutama lisäpukkaus (ja maahan taktisesti pudotettu puomi) ja se on siinä, Hilla suostuu joskus hieman pitkin kynsin ja hampain hömpöttelemään ratsastajansa mieliksi.
Kouluhevosena tämä ei juuri perussettiä parempaa väläyttele, ihan siitä syystä, ettei Hillassa ole liikaa shownaisen elkeitä tai miellyttämishaluja, mutta näppärien liikkeidensä sekä herkän ohjautuvuutensa puolesta siitä on saatu kelpo peruspeli koulukiemuroiden saloihin.
Esteillä puhutaan jo melkein eri hevosesta siinä suhteessa, että Hillalla on jopa halua tehdä ja edetä. Kuten on tuumattu, se on varsinaisen rohkea, eikä säiky eriskummallisia esteväkerryksiä tai maastoradan varrella lepattelevia lehtipuita. Tammalta löytyy siis ihan oikeaa puskua eteenpäin, sekä oikein mallikas leiskautus, jota se esittää sen kanssa enemmän vähemmän yhteisymmärryksessä ratsastaville, vaikkakin edelleen Hillan metkut kulkea omia reittejään saattavatkin välillä aiheuttaa erimielisyyksiä; Hilla kun tahtoo ojan kautta sängelle tai jumittautua polvihuljuttelemaan vesiesteelle, niin sehän myös sen tekee. Tamman mokoma vaatiikin siis edelleen hieman huumoria ja yhtä jääräpäistä ratsastajaa puuhaamaan sen kanssa esteille.

Hilla on kisahevosena erittäin epämiellyttävä, jos totta puhutaan. Ei voi tulla taatusti yllätyksenä, että jos Hillaa ei huvita ensinnäkään lastautua, niin sehän ei niin tee, ja haaveet ruusukkeista ovat sille ihan yhdentekeviä. Ei siis kannata haaveilla valmiiksi sijoituksista ja voitoista, vaan lähteä nyt alkuunsa kisavalmisteluihin sillä mielellä, että jos sen saa edes traileriin ja kisapaikalle. Sieltä eteenpäin voikin vaan pitää sormia ristissä ja toivoa parasta, että Hilla sattuu olemaan sillä tuulella, että sitä huvittaa tänään toimia ratsuna, eikä oksat ja männynkävyt mukanaan jyräävänä muulina. Jos kaikki nämä menee putkeen, sitten voidaan haaveilla niitä ruusukkeita.

Hillan luonteen on kirjoittanut maahantuoja (VRL-14618), kiitos!

Sukulaiset

Natisee vrn, 158cm	ii. Kitisee vprt, 160cm	iii. Humputti
		iie. Helisee
	ie. Hertta Huoleton trn, 157cm	iei. Väen Voitto
		iee. Vanilliini
Raavaantuvan Rentukka rn, 154cm	ei. Jouska mrn, 156cm	eii. Hellän Julmuri
		eie. Petopolun Johanna
	ee. Leikkoruusu rt, 157cm	eei. Tupenrapina
		eee. Väen Malja
sukua virtuaalimaailmassa 0 polvea ⇨ Lue lisää suvusta

t. Kaihon Kinuskikriisi	s. 10.09.2020	i. Tikiti
t. Kaihon Kielonkutomus	s. 28.12.2020	i. Kestimäen Vappuhurmos
t. Kaihon Kalmankosketus	s. 10.01.2021	i. Haudankalpea

Kilpailumenestys

Näyttelymenestys	Arvokilpailumenestys
04.09.20 Haltiasalo: MVA-SERT tuom. alaera 26.12.20 Haltiasalo: irtoSERT tuom. Dimma 22.07.21 Kurjenpesä: irtoSERT tuom. Lissu T.	00.00.00 Paikka: luokka 0/0 00.00.00 Paikka: luokka 0/0

KRJ 40 sijoitusta ⇨	ERJ 40 sijoitusta ⇨	KERJ 40 sijoitusta ⇨
12.09.20 Kuura: HeB 3/40 13.09.20 Kuura: HeB 1/40 16.09.20 Kuura: HeB 4/40 19.09.20 Kuura: HeB 4/40 22.09.20 Lupin: HeC 4/44 01.10.20 Kaihovaara: HeB 5/40 01.10.20 Lupin: HeC 3/44 02.10.20 Lupin: HeC 6/44 05.10.20 Lupin: HeC 3/44 06.10.20 Kaihovaara: HeB 4/40 09.10.20 Kaihovaara: HeB 5/40 09.10.20 Lupin: HeC 2/44 10.10.20 Kaihovaara: HeB 6/40 13.10.20 Kaihovaara: HeB 1/40 16.10.20 Kaihovaara: HeB 3/40 29.10.20 Kaihovaara: HeB 2/40 12.11.20 Yemene: HeB 2/40 20.11.20 Yemene: HeB 4/40 21.12.20 Kaihovaara: HeB 4/40 23.12.20 Kaihovaara: HeB 4/40 25.12.20 Kaihovaara: HeB 5/40 26.12.20 Kaihovaara: HeB 4/40 05.01.21 Liljegård: HeB 2/40 06.01.21 Liljegård: HeB 2/40 11.01.21 Vihiniemi: HeB 2/40 12.01.21 Vihiniemi: HeB 6/40 12.01.21 Vihiniemi: HeB 3/40 15.01.21 Vihiniemi: HeB 6/40 21.01.21 Cloudfield: HeB 1/50 23.01.21 Cloudfield: HeB 3/50 30.01.21 Cloudfield: HeA 1/50 01.02.21 Kaihovaara: HeB 6/40 02.02.21 Kaihovaara: HeB 1/40 02.02.21 Kaihovaara: HeB 6/40 05.02.21 Kaihovaara: HeB 4/40 06.02.21 Kaihovaara: HeB 2/40 06.02.21 Kaihovaara: HeB 1/40 10.02.21 Kaihovaara: HeB 1/40 16.02.21 Kaihovaara: HeB 1/40 19.02.21 Kaihovaara: HeB 2/40	01.09.20 Lupin: 100cm 5/50 03.09.20 Lupin: 100cm 6/50 20.09.20 Lupin: 100cm 6/50 24.09.20 Lupin: 100cm 7/50 04.09.20 Cloudfield: 100cm 1/50 06.09.20 Kuura: 100cm 1/40 08.09.20 Kuura: 100cm 3/40 10.09.20 Cloudfield: 100cm 1/50 18.09.20 Cloudfield: 100cm 2/50 19.09.20 Cloudfield: 100cm 5/50 20.09.20 Cloudfield: 100cm 7/50 08.10.20 Kaihovaara: 100cm 1/40 09.10.20 Kaihovaara: 100cm 4/40 16.10.20 Kaihovaara: 100cm 2/40 17.10.20 Kaihovaara: 100cm 2/40 20.10.20 Kaihovaara: 100cm 6/40 21.10.20 Kaihovaara: 100cm 3/40 23.10.20 Kaihovaara: 100cm 2/40 28.10.20 Kaihovaara: 100cm 6/40 21.12.20 Holmberg: 100cm 6/40 30.12.20 Holmberg: 100cm 6/40 01.01.21 Liljegård: 90cm 6/40 07.01.21 Liljegård: 90cm 4/40 10.01.21 Liljegård: 90cm 6/40 11.01.21 Kaihovaara: 100cm 5/40 15.01.21 Kaihovaara: 100cm 3/40 15.01.21 Liljegård: 90cm 3/40 17.01.21 Kaihovaara: 100cm 6/40 18.01.21 Kaihovaara: 100cm 5/40 22.01.21 Kaihovaara: 100cm 4/40 23.01.21 Kaihovaara: 100cm 6/40 25.01.21 Kaihovaara: 100cm 5/40 01.03.21 Vihiniemi: 90cm 3/40 03.03.21 Vihiniemi: 90cm 3/40 04.03.21 Vihiniemi: 90cm 5/40 06.03.21 Vihiniemi: 90cm 5/40 07.03.21 Vihiniemi: 90cm 3/40 08.03.21 Vihiniemi: 90cm 6/40 14.03.21 Vihiniemi: 90cm 2/40 16.03.21 Vihiniemi: 90cm 4/40	04.06.20 Hiivuri: Helppo 2/50 12.06.20 Hiivuri: Helppo 5/50 17.06.20 Hiivuri: Helppo 6/50 04.09.20 Lupin: Helppo 3/50 16.09.20 Lupin: Helppo 6/50 26.09.20 Lupin: Helppo 3/50 10.09.20 Lupin: Helppo 1/50 23.09.20 Lupin: Helppo 1/50 28.09.20 Kaihovaara: Helppo 3/40 04.10.20 Hiivuri: Helppo 7/53 12.10.20 Viljalehto: Helppo 2/27 15.10.20 Hiivuri: Helppo 3/53 16.10.20 Kaihovaara: Helppo 2/40 20.10.20 Viljalehto: Helppo 1/27 24.10.20 Hiivuri: Helppo 1/53 25.10.20 Viljalehto: Helppo 2/27 27.10.20 Viljalehto: Helppo 3/27 27.10.20 Hiivuri: Helppo 1/53 29.10.20 Viljalehto: Helppo 3/27 06.01.21 Yorca: Helppo 1/37 11.01.21 Holmberg: Helppo 2/41 15.01.21 Yorca: Helppo 6/37 22.01.21 Holmberg: Helppo 3/41 26.01.21 Holmberg: Helppo 1/41 13.02.21 Holmberg: Helppo 5/40 16.02.21 Holmberg: Helppo 6/50 18.02.21 Kaihovaara: Helppo 4/30 19.02.21 Holmberg: Helppo 2/40 01.03.21 Vihiniemi: Helppo 4/30 01.03.21 Kaihovaara: Helppo 1/30 02.03.21 Vihiniemi: Helppo 3/30 03.03.21 Kaihovaara: Helppo 5/30 05.03.21 Kaihovaara: Helppo 1/30 06.03.21 Vihiniemi: Helppo 3/30 06.03.21 Kaihovaara: Helppo 4/30 08.03.21 Vihiniemi: Helppo 3/30 09.03.21 Vihiniemi: Helppo 2/30 15.03.21 Kaihovaara: Helppo 2/30 17.03.21 Kaihovaara: Helppo 3/30 17.03.21 Kavalniemi: Helppo 5/30

Päiväkirja

10. tammikuuta 2021: Maastoutumisharjoituksia ja sileätreeniä omistaja

- Missä Hilla on?
- Ai miten niin?
- No ei sitä näkynyt tarhassa äsken, kun olin menossa sitä hakemaan. Luulin, että sä oot siirtänyt sen johonkin.
- En oo. Kyllä sen pitäisi siellä tarhassa olla.
- No kun ei oo.

Tällainen keskustelu me käytiin Emilin kanssa aamupäivällä. Kello oli melkein kakstoista ja mun ois pitänyt päästä liikuttamaan hevosia jo kiireen vilkkaa, jotta kerkeäisin liikuttaa mahdollisimman monta vielä kun ulkona oli valoisaa. Kävin jopa tarkistamassa toimistosta, ettei kukaan ollut jättänyt mitään lappua Hillasta. Puhelimestakin syynäsin viestit moneen kertaan. Aikani pyörittyäni ja palloiltuani mä lopulta tajusin, että Hilla ihan oikeasti seisoi siellä tarhassa. Ei siitä paljoa näkynyt, lähinnä pelkät korvat ja hännän tyvi. Se nökötti hievahtamatta paikoillaan lumen peitossa, eikä sitä äkkiseltään edes huomannut, ellei tarkasti katsonut. Se oli maastoutunut hyvin.

Hilla ei hievahtanutkaan ennen kuin olin sen vieressä ja koskin siihen. Se oli ilmeisesti ollut täydessä unessa ja varmaankin suorastaan nauttinut siitä, ettei kukaan kerrankin häirinnyt sen rentoutumista. Pyyhkäisin pahimmat lumet tamman päältä pois ja pujotin riimun sen päähän. Mä en ymmärrä, miten mulle tapahtui aina jotakin tällaista. Ja miten mun hevoset kerta toisensa jälkeen saivat mut hämmentymään uudelleen ja uudelleen tällä tavalla. Meidän tilalla ei ollut kyllä kahta samanlaista päivää.

Hilla lähti hitaasti, mutta varmasti liikkeelle. Se tuntui alentuvan kohtaloonsa ja seurasi mua kiltisti sisälle talliin. Harjasin tamman huolellisesti päivitellen samalla tapahtunutta. Hilla lähinnä torkahteli ja vähät välitti siitä, mitä mä sen ympärillä duunailin. Sainkin sille suhteellisen nopeasti heitettyä kamat selkään ja otettua vähän kiinni päivän aikatauluakin.

Hilla ei varsinaisesti pitänyt kiirettä alkulämmittelyjen aikana. Se sai massansa tyypilliseen tapaansa melko hitaasti liikkeelle. Tamma oli kuitenkin yllättävän vetreä ja lähti taipumaan ympyröillä oikein kivasti jo alkukäyntien aikana. Ilmeisesti aiempi maastoutumisharjoitus ei ollut sentään kangistanut ruunikkoa lopullisesti. Pikkuhiljaa aloimme ravailla ja pyysin tammaa aina välillä väistättämään takapäätään ihan suoralla uralla sekä myös volteilla ulospäin. Väistöt eivät varsinaisesti olleet tänään Hillan lempipuuhaa, mutta pienen keskustelun jälkeen se nöyrtyi ja teki työtä käskettyä.

Laukka pyöri hyvin, vaikka vauhti ei aluksi päätä huimannut. Sain laukkaankin kuitenkin pientä ryhtiliikettä ratsastamalla paljon erilaisia kaarevia teitä ja ympyröitä. Loppua kohti laukka oli oikeasti jo ihan laukan näköistä ja Hilla totteli herkeämättä mun apujani, vaikka reagointi olikin vähän hidasta tänään(kin).

Joka tapauksessa olin tyytyväinen ruunikon suoriutumiseen ja kiitin sitä isosti, kun siirryimme loppuraveille. Tamman kisamenestyskin oli lähtenyt huimaan nousuun ja Hilla oli viime aikoina sijoittunut mukavasti myös koulupuolellakin, vaikka se oli ollut meille alusta asti se meidän ongelmakohta. Tästä oli hyvä aloittaa uusi vuosi ja uusi kisakausi, vaikka Hillan motivaatio tuntuikin välillä olevan vähän hukassa.

23. elokuuta 2020: Kouluvalmennus Minni

Jos hevonen voi näyttää happamalta ja innostumattomalta, ruunikko suomenhevonen oli juuri sitä. Hillaksi esitellyn tamman ratsastaja meni hieman vaikeaksi kun kyselin tammasta ennen kuin pyysin ratsastajaa keräämään ohjat uudelleen käsiinsä ja hakemaan Hillaa aktiivisempaan käyntiin.

Ratsastaja joutuikin tekemään töitä jotta sai tammansa liikkumaan paremmin eteen, ennen kuin päästiin ensimmäisen tehtävän kimppuun. Ensimmäisenä tehtävänä ratsastaja sai väistättää Hillaa siten, että toinen pitkä sivu takaosa väisti pois uralta ja toisen uran taas etuosa väisti pois uralta. Koska Hilla vaikutti olevan edelleen hieman innostumaton työntekoon, annoin ratsastajalle vapaat ohjat muuttaa tehtävää myös sillä tavalla, että se olisi helppo ja mukava tammalle ja että sen innostuneisuus saataisiin kaivettua esiin ja ehkä sen omaa moottoria jopa hieman startattua.

Parin kierroksen jälkeen ratsastaja oli saanut Hillan sen verran hereille ja tehtävään mukaan, että ratsastaja pääsi kokeilemaan myös muutaman kerran tehtävää alkuperäisellä ohjeistuksella. Kun etuosan väistätyksestä oltiin saatu edes muutama hyvä askel, sai tehtävä jäädä siihen ja kerroinkin ratsastajalle että samaa tehtävää voisi jatkaa myös kotitreenissä aina välillä. Ravissa ratsukko sai jatkaa takaosan väistättämistä uralta ja nyt Hilla alkoikin näyttämään jo vähän aktiivisemmalta ja vastaanottavaisemmalta ratsastajansa pyyntöjä kohtaan.

Alkuun Hilla yritti kuitenkin hieman kokeilla olisiko ratsastaja tosissaan, mutta kunhan vain muutama yritys saatiin alle, suoritti tamma tehtävän molempiin kierroksiin hyvin ja tehtävä jätettiinkin siihen. Laukassa ratsukko päästettiin helpolla, sillä Hillan motivaatiota ei haluttu hilata pohjamutiin, joten ainut mitä ratsastajan pyydettiin huolehtimaan laukassa, olisi se, että Hilla liikkuisi suhteellisen reippaasti eteenpäin ja että se taipuisi isoilla pääty-ympyröillä hyvin. Laukka selvästi sytytti Hillan paremmin työntekoon ja kunhan tammalla vain oli hyvä fiilis, jätettiin tehtävät siihen.