etusivu tilukset oriit tammat kasvatus

Riimuvaaran Suruhuntu

Nimi Riimuvaaran Suruhuntu, "Suru" Kasvattaja Riimuvaara
Rotu, sukupuoli suomenhevonen, tamma Omistaja Kaihovaara (VRL-14333)
Syntynyt 06.12.2018, 11-vuotias Rekisterinumero VH19-018-0252
Väri, säkäkorkeus punarautias, 148cm Koulutustaso Helppo B / 100cm / Helppo
20.04.2019 KTK-III (17 + 17 + 17 + 17 = 68p.)
28.02.2021 KRJ-I (6,5 + 40 + 22 + 20 + 13,5 = 102p.)
28.02.2021 ERJ-I (6,5 + 40 + 25 + 20 + 15 = 106,5p.)
Suru oli oikeastaan sellainen ostos, jota en ollut edes suunnitellut. Jätin tarjouksen yhdestä Riimuvaaran kasvattimyynnissä olevasta hevosesta, mutta Jenny kerkesi myydä hevosen jo toisaalle ennen kuin huomasi minun viestini. Jotenkin siinä sitten päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että muualle menneen varsan emä astutettiin meidän omalla orilla ja vuoden päästä meille saapui maailmaan rautias pikkutamma, joka sai nimekseeen Suru.
Meistä kellään ei oo mitään hajua, että mistä Suru on luonteensa perinyt. Tasaisista vanhemmistaan huolimatta Suru on melko helposti kasvavalla vatsalla varustettu ponimainen tapaus, jolta löytyy oma kärkäs mielipide vähän joka asiaan. Tamma on varmasti melko mielenkiintoinen tarhakaveri, sillä rautias on aina valmis leikkimään kuin pieni varsa. Se viihdyttääkin itseään mielellään muita härkkimällä ja touhuamalla kaikenlaista itsekseen, jos se ei saa innostettua muita leikkiin.

Taluttaessa Surua joutuu toisinaan vähän muistuttamaan siitä, kuka taluttaa ketäkin. Tamma on usein varsin kiinnostunut matkan varrella olevasta ruoasta ja se kiinnittää hyvin mieluusti huomionsa ennemmin kaikkeen muuhun kuin edellä kävelevään taluttajaan - oleelliseen keskittyminenhän on ihan liian tylsää. Lastatessa Suru on kuitenkin hyvin yhteistyökykyinen, eikä sitä kammoksuta varsasta asti tutuksi tullut koppi. Tamma pysyykin rauhallisena myös matkustaessaan yksinään (kunhan ruokaa on vain tarpeeksi mukana).

Hoitaessa kannattaa pitää silmällä vähän omiakin varpaitaan, sillä Suru ei pysyttele mielellään karsinassa pitkiä aikoja paikallaan. Käytävällä hoitaessa tamma on vähän rauhallisempi, vaikka se tutkaileekin mielellään jokaista hoitajansa liikettä. Pyöreästä vatsastaan Suru on melko arka ja ei pelkää tuoda sitä ilmi. Muutoin tammaa voi ihan huoletta hoitaa, vaikka se vähän irvistelisikin. Satuloidessa kannattaa muistaa kiristää vyötä varoen, ellei välttämättä halua komeaa hammasrivistön jälkeä käsivarteensa. Suitset tammalle saa helposti päähän, kunhan kuolaimen muistaa pitää lämpimänä talvisinkin. Pesu, eläinlääkärin toimenpiteet, kengitys ja kaikki muu samaan kategoriaan kuuluva on Surulle vähän sellaista rajojen testailua - se osaa kyllä olla nätisti, kunhan sille näyttää kunnolla kaapin paikan.

Ratsastaessa tamma saattaa jäädä aluksi vähän hitaaksi, mutta lämpiää nopeasti osaavan ratsastajan kanssa. Aloittelijoiden kanssa Suru tekee käyttää tilaisuutta hyväkseen ja tekee mielellään asioita vähän puoliteholla. Rautiaalla on oikein kivat askeleet ja se osaa halutessaan liikkua varsin nätisti oikeinpäin. Suru on kuitenkin vähän herkkä suustaan, jonka vuoksi sitä kannattaa ratsastaa ennemmin painoavuilla kuin voimakkaasti ohjaa käyttäen. Tamma on oikein näppärä kouluratsu omalla tasollaan ja suorittaa tasaisen varmasti liikkeen jos toisenkin.

Esteillä Suru on myös oikein näppärä hevonen, kunhan muistaa itse olla hyvin hereillä. Hypätessä tamma on vähän sellainen tasainen eteenpäin puksuttaja, joka menee mielellään yli erikoisesteistäkin. Ratsastajan on kuitenkin hyvä pitää huolen teiden huolellisesta ratsastamisesta, sillä raudikolla itsellään saattaa olla toisinaan vähän omalaatuisia ratkaisuja. Surulla on ihan perus hyvä hyppytyyli ulkomuotoonsa nähden ja se onkin melko innokas poni - puomeista mennään ylitse isoilla loikilla ja ison esteen jälkeen saattaa päästä pari pukkia.

Suru on melko maastovarma hevonen, eikä se säiky tavanomaisia asioita. Ajoneuvotkaan harvemmin saavat tammaa tolaltaan ja sen kanssa voikin maastoilla ihan huoletta vaikka kaksistaankin. Kisapaikalla Suru on melko samanlainen, eikä sitä jännitä tuntemattomatkaan puitteet. Tamma on kuitenkin melko kiinnostunut toisista hevosista ja ympärillä tapahtuvista asioista - usein enemmän kuin käsittelijästään.


© kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
i. Tappurainen
KTK-II, ERJ-I
klm, 158cm
ii. Metsän Peikko
m, 158cmevm
iii. Lasilan Loisteevm
iie. Prinsessan Hokemaevm
ie. Lintuvuorten Liisa
vprt, 158cmevm
iei. Pikimusta Lintuevm
iee. Matelin Kaunotarevm
e. Surutango
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, SLA-II
rtkm, 148cm
ei. Shamaanitanssija
rt, 147cmevm
eii. Shamaaninsyntievm
eie. Riimitärevm
ee. Surulaulu
rtkm, 148cmevm
eei. Ärripurrievm
eee. Surusointuevm
Varsa Syntynyt Toinen vanhempi Omistaja
o. Riidankylväjä 08.09.2020 i. Lorun Ristimurhe VRL-13923
t. Kaihon Riipivä Rakkaus 27.11.2020 i. Turmeltajan Riudunrikki VRL-08179
t. Kaihon Surusointu 20.01.2021 i. Myrskylän Viekas VRL-14333
00.00.00 Paikka: irtoSERT tuom. Tuomari
KRJ 40 sijoitusta
07.03.19 Kuura: HeB 5/40
21.03.19 Helmwald: HeB 1/30
24.03.19 Helmwald: HeB 1/30
30.03.19 Helmwald: HeB 3/30
12.09.20 Kuura: HeB 1/40
12.09.20 Kuura: HeB 6/40
14.09.20 Kuura: HeB 3/40
18.09.20 Kuura: HeB 2/40
19.09.20 Kuura: HeB 3/40
20.09.20 Kuura: HeB 3/40
20.09.20 Kuura: HeB 6/40
21.09.20 Lupin: HeC 4/44
23.09.20 Lupin: HeC 2/44
25.09.20 Lupin: HeC 1/44
30.09.20 Lupin: HeC 1/44
02.10.20 Kaihovaara: HeB 3/40
03.10.20 Kaihovaara: HeB 4/40
04.10.20 Kaihovaara: HeB 1/40
05.10.20 Lupin: HeC 5/44
06.10.20 Lupin: HeC 3/44
07.10.20 Lupin: HeC 2/44
09.10.20 Lupin: HeC 1/44
13.10.20 Kaihovaara: HeB 3/40
13.10.20 Kaihovaara: HeB 6/40
18.10.20 Kaihovaara: HeB 1/40
21.10.20 Kaihovaara: HeB 2/40
24.10.20 Kaihovaara: HeB 1/40
22.12.20 Kaihovaara: HeB 4/40
26.12.20 Kaihovaara: HeB 5/40
06.01.21 Liljegård: HeB 4/40
07.01.21 Liljegård: HeB 4/40
09.01.21 Liljegård: HeB 4/40
09.01.21 Liljegård: HeB 6/40
10.01.21 Liljegård: HeB 1/40
11.01.21 Vihiniemi: HeB 1/40
15.01.21 Vihiniemi: HeB 5/40
21.01.21 Cloudfield: HeB 1/50
22.01.21 Cloudfield: HeB 5/50
23.01.21 Vihiniemi: HeB 3/40
24.01.21 Vihiniemi: HeB 6/40
ERJ 40 sijoitusta
22.09.20 Lupin: 90cm 4/50
24.09.20 Lupin: 90cm 5/50
24.09.20 Lupin: 90cm 2/50
25.09.20 Lupin: 90cm 6/50
01.10.20 Lupin: 90cm 2/50
01.10.20 Lupin: 90cm 5/50
05.10.20 Lupin: 90cm 1/50
01.01.21 Kaihovaara: 100cm 2/40
02.01.21 Liljegård: 90cm 6/40
02.01.21 Kuura: 100cm 1/38
03.01.21 Kuura: 100cm 4/38
04.01.21 Kuura: 100cm 6/38
04.01.21 Kaihovaara: 100cm 5/40
09.01.21 Kuura: 100cm 3/38
09.01.21 Kaihovaara: 100cm 6/40
09.01.21 Liljegård: 90cm 4/40
10.01.21 Liljegård: 90cm 1/40
14.01.21 Liljegård: 90cm 6/40
15.01.21 Liljegård: 90cm 5/40
15.01.21 Kaihovaara: 100cm 4/40
16.01.21 Kaihovaara: 100cm 6/40
17.01.21 Liljegård: 90cm 2/40
19.01.21 Liljegård: 90cm 3/40
20.01.21 Kaihovaara: 100cm 2/40
22.01.21 Kaihovaara: 100cm 4/40
27.01.21 Kaihovaara: 100cm 6/40
28.01.21 Kaihovaara: 100cm 4/40
29.01.21 Kaihovaara: 100cm 6/40
10.02.21 Holmberg: 100cm 1/50
02.03.21 Kaihovaara: 90cm 5/40
03.03.21 Liljegård: 100cm 1/40
04.03.21 Liljegård: 100cm 5/40
05.03.21 Liljegård: 100cm 4/40
06.03.21 Liljegård: 100cm 6/40
07.03.21 Liljegård: 100cm 5/40
08.03.21 Liljegård: 100cm 4/40
10.03.21 Kaihovaara: 90cm 5/40
11.03.21 Kaihovaara: 90cm 5/40
11.03.21 Liljegård: 100cm 4/40
12.03.21 Liljegård: 100cm 6/40
KERJ 40 sijoitusta
11.06.20 Hiivuri: Helppo 2/50
13.06.20 Hiivuri: Helppo 1/50
18.06.20 Hiivuri: Helppo 6/50
19.06.20 Hiivuri: Helppo 2/50
26.06.20 Hiivuri: Helppo 4/50
28.06.20 Hiivuri: Helppo 1/50
30.06.20 Hiivuri: Helppo 6/50
15.09.20 Lupin: Helppo 1/43
20.09.20 Lupin: Helppo 1/43
24.09.20 Lupin: Helppo 6/43
28.09.20 Lupin: Helppo 3/43
10.10.20 Kaihovaara: Helppo 2/40
17.10.20 Kaihovaara: Helppo 5/40
21.10.20 Kaihovaara: Helppo 6/40
23.10.20 Kaihovaara: Helppo 5/40
24.10.20 Kaihovaara: Helppo 5/40
04.01.21 Yorca: Helppo 6/37
05.01.21 Kaihovaara: Helppo 3/14
08.01.21 Kaihovaara: Helppo 3/14
08.01.21 Yorca: Helppo 5/37
09.01.21 Yorca: Helppo 6/37
09.01.21 Kaihovaara: Helppo 1/14
10.01.21 Yorca: Helppo 4/37
13.01.21 Yorca: Helppo 5/37
14.01.21 Yorca: Helppo 5/37
17.01.21 Kaihovaara: Helppo 1/14
21.01.21 Yorca: Helppo 4/37
26.01.21 Kaihovaara: Helppo 3/14
28.01.21 Kaihovaara: Helppo 2/14
30.01.21 Yorca: Helppo 2/37
03.02.21 Kaihovaara: Helppo 4/30
08.02.21 Kaihovaara: Helppo 5/30
12.02.21 Kaihovaara: Helppo 1/30
16.02.21 Kaihovaara: Helppo 4/30
18.02.21 Kaihovaara: Helppo 2/30
18.02.21 Holmberg: Helppo 4/40
20.02.21 Holmberg: Helppo 2/40
20.02.21 Kaihovaara: Helppo 2/30
01.03.21 Vihiniemi: Helppo 3/30
10.03.21 Kavalniemi: Helppo 4/30

5. helmikuuta 2021: Monitoimiponin virkaa suorittamassa     omistaja
“Nappaa tästä satulan etukaaresta kiinni, jos jännittää. Vaikka ei se mihinkään siitä lähde”, totesin hymyillen Ainolle, joka istui jännityksestä kihisten Surun selässä. Sukulaistyttö oli vasta seitsemän vanha, mutta hänestä oli tullut talven mittaan kovin innokas hevostyttö. Hän oli ratsastanut jo parin kuukauden ajan ratsastuskoulussa, mutta tänään tyttö pääsi ensimmäistä kertaa ratsastamaan kunnolla myös mun hevosillani.

Suru oli oikein hyvä valinta aloittelevalle ratsastajalle. Tamma otti tosi lunkisti selässään istuvan lapsen ja tuntui ymmärtävän, että nyt oli syytä ottaa vielä entistäkin rauhallisemmin. Aino ratsasti Surulla aluksi hieman käyntiä ja ravia pääasiassa suoralla uralla, mutta teki käynnissä muutaman ympyränkin. Itse hyppäsin selkään siksi aikaa, että ratsastin tamman lävitse ravissa ja laukassa. Tein hieman pohkeenväistöä, paljon erilaisia käännöksiä ja ylipäätään pyrin ratsastamaan paljon uran ulkopuolella, jotta Surun askellus ei olisi pelkkää puoliunessa maleksimista.

Ratsastin yhteensä ehkä vartin molempiin suuntiin, kunnes Aino pääsi taas Surun selkään. Tamma oli jo huomattavasti virkeämpi kuin alkukäyntien aikana, mikä oli Ainon mielestä lähinnä hauskaa. Suru pysyi kuitenkin hyvin pienenkin ratsastajan lapasessa ja teki kiltisti tytön kanssa raviympyröitä ja pari laukannostoakin. Itse avustin laukannostoissa ääniavuilla ja hölkkäämällä ratsukon vierellä vähän matkaa, sillä Ainon tasapaino oli vielä ymmärrettävästi sillä tolalla, että tyttö joutui oikeasti keskittymään isossa satulassa pysymiseen. Laukka nousi kuitenkin hyvin ja parivaljakko laukkasikin pari kertaa kokonaisen pitkän sivun verran ennen kuin ohjeistin heitä siirtymään hiljalleen takaisin ravin kautta käyntiin. Tänään tuli siis todistettua sekin, että Suru taipuisi tarvittaessa ihan hyvin lastenponiksikin.

2. tammikuuta 2021: Pieni on ja pullea, hauskanlainen     omistaja
Aina välillä, tai oikeastaan suoraan sanottuna melkein aina, mä jaksoin hämmästellä, kuinka pieni ja pyöreä poni pystyikään hyppäämään niin vaivattoman näköisesti metrin korkuista esterataa. Toisaalta mua kyllä hämmästytti myös se, miten helposti poni voikaan kerryttää itselleen ylimääräisiä kiloja siitä huolimatta, että se oli jatkuvasti tiukalla dieetillä ja sen kanssa treenattiin ahkerasti. Mutta niinhän sitä sanotaan, ettei pelkän ulkomuodon perusteella saisi ketään tuomita. Niin se oli kai tässäkin tapauksessa.

Suru hyppäsi tosi nätisti Lauran kanssa. Sillä oli lennokkaat askeleet ja se näytti oikeasti pitävän siitä, mitä se teki. Tamma hakeutui itse kuolaimelle ja pyöristyi varsin kivasti pienillä laukkapätkillä. Olihan se oikeasti aika pätevä monitoimiponi, vaikka kaikki aina jaksoivatkin taivastella sen pyöreähköä vatsaa. Tuossa hetkessä tuo pyöreä poni sai mut kuitenkin hymyilemään tosi leveästi. Vaikka se oli aika ajoin tosi ponimainen tapaus, niin kyllä se jaksoi oikeanlaisen ratsastajan kanssa aina tehdä parhaansa. Hyvä työmotivaatio sillä ainakin oli, sillä vaikka Laura vähän häselsikin omiaan tamman selässä, se antoi ratsastajalleen palautetta lempeästi ja jaksoi kuitenkin paikkailla ratsastajansa puutteita.

“Kivaltahan se näytti”, mä totesin, kun Laura ja Suru hidastivat raviin. Parivaljakko oli treenannut melko yksinkertaista kuuden esteen rataa, joka koostui lähinnä pystyesteistä. Seassa oli toki myös yksi okseri ja trippelikin. Laura taputti itseään venyttelevän Surun kostunutta kaulaa. “Poni on tosi hyvä, mä itse ehkä olen vähän ruosteessa estepuolella. Mutta sano mun sanoneen, että ensi viikonlopun kisat tulee menemään kyllä Surun kanssa hyvin”, tummatukkainen nainen vastasi hymyillen.

26. huhtikuuta 2019: Estevalmennus     Humutin
Toisena ratsukkona eteeni taapersi erittäin pyöreässä kunnossa oleva Suru sekä tämän paremmassa kunnossa oleva ratsastaja Hazel. Naureskelin ponia muistuttavan pientamman nähdessäni, että rautiaalla tulisi kiire rantakuntoon, ja hieman punastellen Hazel tuumi, että poni oli pitänyt talven aikana puolensa tarhassa mussuttaen kaverinkin heiniä useaan otteeseen. Lohdullisesti tokaisin takaisin, että kyllä heinäpöhö ehtii laskea juuri sopivasti vihreän puskiessa ruohon muodossa ja sitten on aika kesälaitumille, joten tuskin tässä rantakuntoon ehtii enää, ja Hazel mainitsi vielä, ettei Surun kanssa varmaan rannalle tultaisi pääsemäänkään - ilmeisesti rautias ei ollut mikään vesipeto.

Esteitä laskiessa tamman tasolle seurasin kaksikon menoa ensin uralla ja sitten esteisiin tutustuessa. Suru liikkui hyvällä alulla ja pyöreästä muodostaan huolimatta erittäin vaivattomasti. Täytyy kyllä myöntää, että osittain tamma toi kyllä mieleen lasten possujunan puksuttaessaan eteenpäin innosta pinkeänä.

Hazelin tutustuttua rataan oli aika lähteä eteenpäin, ja Suru ei juuri kannustusta vaatinut sännätessään hieman liiankin innokkaasti ensiaskeleet, mutta Hazel oli hyvin ajan tasalla hissutellen tamman hallittuun laukkaan. Pysty ylittyi siihen syssyyn todella hyvällä tyylillä ja tammasta näki, että nyt oltiin oman lajin parissa.

Seuraavaksi kaksikko eteni okserille. Surun meno tuntui kiihtyvän pikkasen liiaksi asti jälleen ja ikävä kyllä Hazel ei ehtinyt ihan tasata vauhtia hypyn lähtiessä ponnistukseen ja siten ylitykseen. Okserin ensimmäinen este, seitsemänkympin hujakoilla, ylittyi hieman matalavoittoisesti ja näin ollen takapuomi kahdeksankympin korkeudella kolahti komeasti maahan. Rataa keskeyttämättä käskin Hazelin kuitenkin jatkamaan kohti muuria ottaen tammaansa pikkasen kovemmin otteeseen, vaikka herkkäsuinen se olikin, ei sitä ihan silkkihanskoilla tarvinnut ratsastaa. Suru sai nimittäin vähän liikaa omaa tilaa muuten. Muurilla vauhti ja tekniikka oli jälleen hanskassa ja sarjalle mentäessä vauhti pysyi mukavan tasaisena Surun pidentäessä välille askelta. Sarjan kaksi ensimmäistä pystyä menivät oikein hyvällä tekniikalla, mutta kolmas ylittyi hieman haparoimalla äkkisyytensä suhteen Surun jälleen hieman ottaessa ohjia itselleen ponnistamalla aavistuksen liian aikaisin innostukseltaan, mutta este kuitenkin ylittyi puhtaana. Erikoisesteen Suru ylitti varmaan parhaimmalla hypyllään tähän mennessä, eikä se selvästi kavahtanut tuulenpuuskan heiluttamia viirejä. Hyppy lähti oikein komeasti ponnistusta myöten ja laskeutuminen oli tasajalkainen. Kaartaen Hazel kannusti vielä loppua kohti pystylle, joka meni myöskin tyyliltään kympin arvosanallla.

Tähän vaiheeseen oli hyvä pyytää kaksikko vielä pysty ja okseri läpi aloitussuunnasta. Pystystä ei jäänyt mainittavaa hypyn suhteen ja tällä kerralla myös se pudonnut okseri meni mukavasti ja hyvällä varalla myös kasikymppisen puolesta hypyn ollessa voimakas niin ylös- että eteenpäin. Näillä tuntemuksilla oli hyvä päättää ratsukon erittäin onnistunut, iloisen vauhdikas valmennus.

copyright © Kaihovaara 2020 / webdesign © Cery 2019
tämä on virtuaalitalli ja jokainen tallin hevonen on virtuaalihevonen